perjantai 4. maaliskuuta 2011

Rytmistä

Olen viime aikoina kuunnellut aika paljon Rolling Stonesia ja huomannut, että Keithin ja Ronin kitarointi on aivan ilmiömäistä, varsinkin rytmisesti. Heidän soittamisensa rytmi tulee oikea-aikaisesta soittamisesta, mutta myös oikein ajoitetuista tauoista. Kannattaa kuunnella Rollareita rytmimielessä, jos on mennyt ohi korvien.

Minulle on selvinnyt tässä matkani varrella, että yksi tärkeimmistä jutuista soittamisessa on rytmi. Se voi olla jopa tärkein.

Rytmi on keskipisteessä omassa oppimisessani tällä hetkellä ja olen harjoitellut rytmissä pysymistä soittamalla tietokoneen rumpuluuppien päälle. Ja kuinka ollakaan, eilisessä Steve Vain maailmanlaajuisessa online-kitaratunnissa sama asia tuli esiin. Stevekin soitteli rumpukoneen kanssa. Ehkä hän luki ajatukseni.

Tämä on varmaan itsestäänselvyys, mutta kerron kuitenkin. Hyvinkin yksinkertainen biisi kuulostaa hyvältä, jos sen soittaa hyvässä rytmissä. Ja vastaavasti monimutkainen ja teknisesti oikein soitettu kappale kuulostaa aivan hirveältä, jos rytmi ei ole kohdallaan.

Rytmiä voi treenata sointukuluissa, skaaloissa ja ihan missä vaan. Kaikki soitettu kannattaa mielestäni soittaa jossain rytmissä. Siitä kaikki lähtee.

Tässä rytmin harjoittelussa oman soittamisen äänittäminen on hyvä tapa tarkkailla omaa oppimistaan. Korvat - tai oikeastaan aivot - saattavat valehdella ja saada uskomaan, että soitto sujuu hyvin ja groovaa. Omien äänitysten kuunteleminen palauttaa hyvin pian maan pinnalle, koska pienikin epätarkkuus rytmissä kuuluu kyllä. Onnistuminen taas tuo valtavan mielihyvän tunteen. Sitä odotellessa. Get rhythm

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti