Kitarakuume

Taas se tuli, tai oikeastaan se on ollut koko ajan. Kitarakuume. Uusista kamoista on kiva haaveilla ja on ilmaistakin - niin kauan kun ollaan haaveilun tasolla.

Olisihan se kiva omistaa kaikki erilaiset kitarat, mutta se ei liene järkevää. Nyt kun kokoelmissa on jo kaksi humbucker-kitaraa (SG ja Airline) ja yksi single-coil (Tokai Strato), niin mieli halajaa ehkä jotakin P90-mikeillä varustettua. Les Paul junior olisi hieno, yhdellä P90:llä mikitetty rokkikone. Johnny Thunderskin soitti sellaisella. Tai sitten SG P90-mikeillä. Pitäisi käydä testaamassa.

Toisaalta Telecasterkin pitäisi olla, sekin olisi aika plain&simple. Entä sitten floikallinen hevikitara. Ja ja ja...

Juuri niin, noin se pohdiskelu menee. Haaveiden jälkeen onkin mukava palata omien kamojen pariin ja etsiä niistä uusia soundeja ja vaikka keskittyä ensin soittamaan kunnolla, ihan niillä vanhoillakin soundeilla.

Saavuttamattomuuden suo

Soittoharrastus tuntuu pyörivän saavuttamattomuuden ympärillä. Taitojen lisääntyessä tunne soittotaidon oppimisesta hiipii koko ajan kauemmas. Täydellisen soundin etsiminen on loputon urakka sekin. Jos vaikka sattuisikin saamaan aikaiseksi jonkin haluamansa äänimaailman, tulee aivan varmasti mieleen jo seuraava ääni, jota aletaan tavoitella. Ja taas pitää ostaa uusi vahvistin tai pedaali. Pakko kyllä myöntää, että kesällä hankkimani Blackstar HT-5 ja vanhempi Vox Li'l Night Train täyttävät tämänhetkiset tarpeeni . Jossain vaiheessa tulee varmaan tarve isommalle äänivallille, mutta vasta sitten, jos/kun rupeaa olemaan bändikuvioita.

Ja sitten on ne soittimet. Itse himoitsin jonkin aikaa Straton terävää ja purevaa ominaissoundia. No, taloon tuli Tokain Strato (AST), joten enää tavoitteen saavuttaminen ei ole soittimesta kiinni. Ellei sitten mielessä ala pyöriä täyteläinen, tumma ja paksu äänimaailma... Ja mikäs sinne haavemaailmaan ilmestyikään? No tietysti Les Paul. Olisihan se nyt todella upea.

Vähän pitää kyllä nyt jarrutella. En ole vielä Les Paulia hankkimassa, vaan yritän välillä opetella soittamaan ja siten ansaita tuon kitaroiden kuninkaan. Jossain vaiheessa mietin vaihtoehtona esim. Epiphonen tai Tokain Les Paulia, mutta tulin siihen tulokseen, että sitten kun aika on kypsä, niin se on sitten aito Gibson. Siinä on sitten kitaraa loppuiäksi. Heh...