Vasara osui vasemman käden nimettömään, joten tuli muutaman päivän soittotauko ja aikaa pohdiskella vaikkapa luovuutta.
Millainen ja milloin on luova tila? Seuraavassa hieman omia mietteitä.
Vaikka olen aamuihminen ja energisimmilläni aamuisin, luovimmat hetkeni musiikin parissa olen viettänyt iltaisin. Yleensä työhön tai vaikkapa urheiluun liittyvät suoritteet on parasta suorittaa päivän alkupäässä jolloin on eniten voimavaroja, mutta pimenevä ilta ja musiikki sopivat jotenkin yhteen. Iltaisin mieli rauhoittuu ja alitajunta pääsee valloilleen. Iltaisin ja öisin alkaa paheellinen elämä ja siihen on kautta historian liittynyt aina musiikki.
Luova mielentila on erittäin mielenkiintoinen juttu. Olen harrastanut valokuvausta useamman vuoden ennen musiikkia ja molemmissa olen huomannut saman ilmiön. Jotta voisi kunnolla luoda jotain, pitää irrottautua normaalista, vallitsevasta mielentilasta jonnekin muualle. Pitää pystyä keskittymään täysin käynnissä olevaan prosessiin ilman häiritseviä tekijöitä tai ajatuksia. Siinä tilassa aika ja paikka menettävät merkityksensä ja jotain hienoa saattaa - huom - saattaa syntyä. Tämä voi tuntua sivullisista epäsosiaaliselta, mutta on se vain on välttämätöntä. Ymmärrän täysin bändejä, jotka sulkeutuvat jonnekin piilopirttiin viikoiksi levyä tekemään. Homma vain ei onnistu ihmisten ilmoilla. Varmaan tässäkin on poikkeuksia.
Kun muusikonalku linnoittautuu makuuhuoneeseen luomaan kesken perheen ilta-askareiden, on vaara ristiriitatilanteelle tosiasia. Parasta olisikin - itselle ja muille - että tätä luovuutta pääsisi viljelemään jonnekin inspiroivaan ympäristöön omaan rauhaansa. Sen jälkeen voi taas antaa kaikkensa sosiaalisessa elämässä.
Millaisia mietteitä muilla on aiheesta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti