Mutta sitten tuli se F. Hieman kyllä lohduttaa se, että aluksi en saanut koko sointua edes soimaan ilman, että joku kieli rämisee tai jää soimatta. Vaihdot F:n ja muiden sointujen välillä ovat kyllä niin hitaita, että siinä ehtii melkein kahvit välissä keittää. Mielenkiinnolla odotan, että joskus vielä opin siirtymään F:ään ilman viivettä. Tovi siinä vielä kyllä menee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti