![]() |
Marshall-stackit puhuvat |
Illan lämppäriakti oli The Shrine, joka soitti ihan kelpo jyrää, mutta ei siitä oikein mitään mieleen jäänyt.
Sitten kello löi yhdeksän ja Fu Manchu astui lavalle. Kitara- ja basso-feedback täytti Nosturin salin, laulaja-kitaristi Scott Hill lausui mikkiin "hello hello" ja sitten mentiin. Äänivalli iski vatsanpohjan kautta koko kehoon ja tunnelma oli katossa samantien. Ei liiallisia välispiikkejä, ei mitään kikkailua, vaan ihan sitä itseään - todellista raskasta rokkia, eikä mitään hevitiluttelua.
Bändi soitti tiukasti, äänivallista huolimatta soundit eivät puuroutuneet, vaan soittimet erottuivat selkeästi. Kitarat möyrivät todella hyvillä soundeilla, kuten bassokin. Ja erityismaininta rumpalille, jonka tiukka komppi piti homman hyvin kasassa. Ja väliin soitetut pari rumpusooloa sopivat kokonaisuuteen erinomaisesti.
Tunnin setin jälkeen Fu Manchu poistui lavalta ja tuli soittamaan neljä encore-biisiä. Scott Hill kysyi yleisöltä, että mitä haluaisivat heidän soittavan. Ilmeisesti hän sai huutomyrskystä jotain selvää, koska nyökkäsi ja bändi veti California Crossingin.
Tällä keikalla korvatulpat olivat todella tarpeen. Ihan mielettömän kova keikka!
Koko settilista:
1. Evil Eye
2. Urethane
3. The Action Is Go
4. Burning Road
5. Guardrail
6. Anodizer
7. Trackside Hoax
8. Unknown World
9. Laserbl'ast
10. Hogwash
11. Grendel, Snowman
12. Strolling Astronomer
13. Saturn III
14. Nothing Done (SSD cover)
Encore:
15. California Crossing
16. Mongoose
17. King of the Road
18. Godzilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti